Taas on aika heräillä henkiin :D   Kohta jo viikko kulunut tuosta blogikirjoituksesta, joten pitihän tänne tulla jotakin taas vaihteeksi selittämään. Hillan kanssa on kotitokoilut menneet kyllä tosi hyvin, vaikkei olla mitään älyttömäi treenisessioita tehty. Maahanmenoa, seuraamista sekä kontaktia enimmäkseen harjoiteltu. Seuraaminen on parantunut huomattavasti, kontakti ja innokkuus on melkolailla kohdillaan. Keskittymiskyky ei kyllä vielä riitä taivaisiin asti, mutta tästä se pikkuhiljaa lähtee. Kontakti on varmaan the number one, joka on parantunut hurjasti. Muistan, kun koirakoulussa oltiin, niin neitokainen ei ollut omistajaansa tunnilla suurinpiirtein nähnytkään. Nyt tämä hurja hiiwiö tapittaa niin nätisti kuin olla ja voi. Kai me elätellään edelleen toivetta, että joskus hiotaan nuo liikkeet kisakuntoon ja opetellaan vielä loputkin alon liikkeet.

Vasta nyt sain tietää, että meillä on ollut kymmenen vuotta Canonin järkkäri. Eikä mulle ole viitsitty hiiskaustakaan vinkata tuosta ihmelaitteesta. Tänään sain testailla paristotonta kameraa putken kanssa. Olisi kyllä Hillastakin tullut kelpo kuvia, jos filmiä olisi ollut. Tämä Canon EOS 500N ei siis ole digikamera. Oli hetki sitten myynnissä huuto.netissä ja joku nopea ihminen kerkesi ostaa kameran sillä välin, kun kirjoittelin tätä. Viidelläkympillä lähti ;)