Me muutimme bloggeriin, joten uusi osoite on nykyään http://cardican.blogspot.com

Päivitäthän linkkisi ;)

Pitipä sitten heti tulla vaihteeksi selittämään tästä vuodesta ja miettiä suunnitelmia tulevalle vuodelle :D   Mullahan ei ollu mitään varsinaisia tavoitteita vuodelle 2008, lähinnä vaan sellasta yleistä puuhailua, koiran hallintaa yms. Mutta toki piti jokaisesta lajista jotain koosteita kerätä.

TOKO
  + pikkuhiljaa opeteltu liikkeitä ryhmässä
  + tottunut toisiin koiriin
  + kontkati parantunut
  + tottunut hevosiin

AGILTY
  + alkeiskurssi

CANICROSS
  + tottunut valjaisiin
  + juoksee jo hyvin edellä ja vetää

Vuosi 2009 tulee olemaan hieman tavoitteellisempi ja etenkin tokossa alamme kunnolla harjoittelemaan liikkeitä kotona. Hihnakäyttäytyminenkin kaipaa vielä haarjoittelua, mutta edistystäkin on alkanut tapahtua, remmi ei ole läheskään aina kireällä ja vastaantulijat eivät välttämättä ole niin ihania, kuin silloin pentuna. Eli alhaalla tavoitteet vuodelle 2009

TOKO
  + liikkeiden harjoittelu kotona
  + mennä taas ryhmään
  + syksyksi alon liikkeet suurinpiirtein kuntoon(?)

AGILITY
  + mennä jatkokurssille

CANICROSS
  + kunnonkohutus
  + välineisiin tottuttelemista

ARKIELÄMÄ
  + hihnakäytös kuntoon
  + vetäminen poies

 

Se oli, tuli ja meni. Hilla on päässyt joulun tunnelmaan elämänsä ensimmäistä kertaa, jota vietimme perinteistä poiketen tällä kertaa kotona. Kuusi oli kiva juomakuppi, kuten viime vuonnakin, mutta oma lahjakassi oli varmasti se must-juttu. Sieltä paljastui ihana siankorva, huskyvaljaat sekä Hurtan lämpömantteli. Kuten arvata saattaa, siankorva oli neidin mielestä paras lahja. Huskyvaljaat olivat alkuun kamalat, mutta mantteli päällä ei voinut liikkua. Avuttomana Hilla katseli mantteli päällään vierivää palloaan ja totesi huokallen; sinne se meni...

Aaton jälkeen suuntasimme kohti mummolaa aamupäivällä. Matka meni hyvin ja mummolassa odotti ihanasitakin ihanaisempi tolleritytsy Dona. Aluksi meno oli melko rajua sisällä, joten huligaat saivat mennä pihalle riehumaan. Työn ja tuskan takana oli sitten hakea ne sieltä pois. Alhaalla kuvasatoa pariltakin päivältä, viimeissä kuvassa myös eilisen crossailun taukokuva meidän pikkuhuskysta. Kuvia, joissa Hilla esiintyy, saavat Hillan sukulaiset (sekä heidän omistajansa) kopioida vapaasti ;)

Nikon D60 + Nikkor 55-200/4-5.6

 

 

Siitä on yli vuosi jo.
Pienet tassut johtivat väärälle polulle, sinne katosit, sinne sinut vangittiin, eikä avunhuutoasi kuullut kukaan.
Tuuli kadotti sen, johdatti pois.
Olit niin lähellä, mutta silti niin kaukana...
 Kaikista rakkain, kaikista tärkein.
Meillä on sinua niin ikävä.

-Laura-

About kolmen viikon tauon jälkeen taas maneesilla taas tokoilemassa. Ensin näytti siltä, että reenit olisikin peruttu, sillä vielä viisi minuuttia ennen vuoron alkua ketään ei näkynyt eikä kuulunut. Meinattiin jo ajaa kotiin takaisin, mutta onneksi ei sentään ehditty. Tuo kolmen viikon tauko oli tuonut uskomatonta puhtia Hillaan ja reeneistä jäi niin hyvä mieli kuin vain voi!

Ekaksi otettiin paikkamakuuta. Hilla tuli hyvin perusasentoon (tosin vielä tarvii sen apuaskeleen) ja meni namin perässä maahan. Se pysyi vielä maassa hyvin siihen asti, kun käännyin itse ja olin menossa sen eteen kyykkyyn. Hilla nousi, meni namin perässä maahan, nousi ja meni nami jälleen namin perässä maahan.  Olin itse lähes koko ajan kyykyssä ja palkkailin tiheästi. Lupun lähestyessä nousin seisomaan ja otin yhden askeleen taaksepäin. Hilla pysyi hienosti. "Palaa koiran luokse" -kehotuksen jälkeen Hilla pysyi edelleen nätisti maassa ja nousi terävästi sivulle istumaan namin ansiosta.

Sitten seuraamista. Otin tässä vaiheessa Hillan irti, sillä sillä ei ollut tänään aikomustakaan kiinnittää muihin huomiota saatika sitten karata. Merja käskytti seuraamisen ja se oli minusta vähintään sellainen "keskipitkä". Hilla lähti upeasti mukaan "mennään" -kehotuksella ja piti upeasti kontkatia ensimmäiseen käännökseen asti. Kulmissa oli vähän haahuilua ja koira jäi vähän, mutta tuli heti takaisin "mennään" -kehotuksella. Lopputuloksena Hilla seurasi aivan mahtavasti, mutta mulla on vielä petrattavaa omassa kävelyssäni. Koira olisi käänöksien viilauksella valmis kisoihin, mutta mun pitää opetella kävelemään :D

Kotona olimme harjoitelleet jonkin verran liikkeestä maahanmenoa ja Merja ehdotti, josko ottaisimme liikkeestä seisomista. Edelleenkään Hilla ei osaa seistä käskystä, mutta seisoo huokuttimen avulla, johon yritän tässä pikkuhiljaa yhdistää käskyä "seiso". Líikkeestä seisomisessa käytän kuitenkin käskyä "seis". Seurautin vaan Hillaa ja pysähdyin vieden samalla namin Hillan nokan eteen ja sanoin "seis". Hilla pysähtyi napakasti ja seisoa, vaikka siirsin toista jalkaani. Kaipaa vielä paljon reenaamista.

Lopuksi tokohyppyä. Kasasimme esteen joistakin hevosten esteistä, mutta ihan mielenkiintoisen näköinen se oli kuitenkin. Toiselle puolelle pantiin targetti ja vietiin koiran kanssa sinne nameja. Sitten esteen toiselle puolelle ja Hilla perusasentoon. Neiti odotti tosi ihanasti, piti aivan mahtavasti kontaktia. Tein käsimerkin ja sanoin "hyppy". Ja Hilla hyppäsi reippaasti syömään namuset. Selvästi näki, että tää on tuttu juttu. Toisella kerralla sanoin vain "hyppy" ja Hilla teki samanlaisen hienon hypyn. Ei voisi tuon paremmin mennä. ehkä vois keväällä kattella vaikka jotain möllitokoja, jos me nyt aletaan ihan kunnolla reenaamaan kotonakin o.O ?