Tunnetusti meidän tokotreenit pidetään maneesissa. Ja tänään kauniina(ko) päivänä hevonen ohjaajineen päätti tulla meidän kanssamme halliin. Koirat kuitenkin "haukkuivat hepon pihalle". Karmeaa meteliä, onneksi itse hevonen ei kuitenkaan ollut moksiskaan, vaikka nämä tarmokkaat corgikoiramme häätivät tylysti sen pois. Mutta palataampa kuitenkin ihan alkuun, siihen asti kun pääsimme koko maneesiin sisälle.

Maneesissa oli hurjan pimeää, onneksi sinne sai sentään valot. Ihania tuoksuvia kakkaroita sieltä löytyi myös läjäpäin ja Hillankin kanssa sai aluksi tehdä töitä, että sain sen huomion. Tänään emme aloittaneetkaan luoksepäästävyydellä, kun pohja oli sen verran kylmä. Merja ehdotti, että alottaisimme luoksetulolla, että saadaan koirat lämpimiksi. Hilla oli ensimmäinen potilas. Annoin koiran Jennalle ja menin itse samalla houkutellen n.6 metrin päähän ja kutsuin Hillan luokse käskyllä "tänne". Vauhti oli hyvä ja palkkasin Hillan heittämällä pari nakinpalasta sitä kohti, ettei vauhti ehdi loppua kohti hidastua.

Seuraavaksi otettiin luoksepäästävyyttä. Houkuttelin Hillan sivulle ja palkkailin melko tiheästi. Neiti H ei nähnytkään mitään muuta kuin minut sekä piilossa olevat makkarat ja oli aivan loistava! Nameja pitäisi kyllä alkaa jo vähentämään. Tässä vaiheessa hevonen tulla tallusteli halliin (lukekaa aloitus).

Sitten ohitusharjoituksia. Hillan "pareina" olivat Siiri ja Simo. Hilla oli taas niin nätisti, voi kun se käyttäytyisi lenkilläkin samalla lailla. Mutta lavastettu tilanne on aina lavastettu tilanne. Lenkillä varmaan alan "siirtymään sivuun", kun huomaan että toinen koira lähestyy. Jos sivuunvetäytymistä ei ehdi tehdä, niin sitten supertiheä namipalkkaus, jolloin Hilla toivon mukaan unohtaa koko koiran. Sitten vaan sanoista tekoihin, eli ulos...

Viimeisenä liikkeestä maahanmenoa. Aluksi seurautin Hilla käskyllä "mennään" ja siitä sitten käsiapu (kädessä nami) ja maahan. Maahanmeno oli kuitenkin melko hidasta ja kerran pylly jäi pytyynkin. Päätin vähän nopeuttaa tuota maahanmenoa ja otin niitä sitten sillain, että olin  itse Hillan edessä. Tämän jälkeen koitettiin taas pikkuseuraamisesta maahanmenoa. Ja Hilla meni käskyllä + käsiavulla maahan, josta tietysti kunnon kehut ja tavallista enemmän nakkeja. On se niin loistava!